tiistai 23. heinäkuuta 2013

Kannuja siellä, kannuja täällä

Yksi monista kannu ja vati -yhdistelmistä, joita ranskalaisesta kesäkodistamme löytyy:
Tuntematta täkäläistä keramiikkaa (tai tietämättä onko tämä edes sellaista) voisi luulla, että tämä on peräisin 60-luvulta. Ainakin värit ja kuvioiden tyyli viittaisivat suomalaiseen tyyliin noilta ajoilta.

Kannuja ja vateja on talossa ainakin viisi, ellei enemmänkin, ja tämä on yksi moderneimmista.

Kaikkea sitä voikin ihminen keräillä.
Lähettänyt klo
Tunnisteet:

2 kommenttia:

  1. leenajaipanat28. heinäkuuta 2013 klo 17.11

    Heippa ! Tuolta Muistikirjasta ohjauduin tänne satuNainen.
    On teillä ollut hieno talo asua !
    Kivoja yksityiskohtia paljon.
    Pikaisesti selasin blogiasi, kivoja juttuja on teilläkin ja vaikka mitä.
    Voi, minipuutarhasi on makee..vai onko yrtit vielä hengissä...;)
    Ja hieno musta( valkoinen ?) kissakin teiltä löytyy.
    Lumialla lueskelen niin jää vähän epäselväksi jotkut kohdat.
    Meillä asustelee kolme kissaherraa ja Onni on Helmi-kissan poikaystävä.
    Landella adustellaan täällä Porin lähellä. Teit löydön Porista, harmi ettet sitä ostanut !
    Ajan kanssa palaan vielä takaisin.

    VastaaPoista
  2. satuNainen30. heinäkuuta 2013 klo 21.10

    Ranskan talo oli tosiaan aika hauska, boheemi ja erilainen.
    Helsinkiläinen minipuutarha on pääosin hengissä. Minttu ja rosmariini porskuttavat edelleen - huolimattomasta kastelusta huolimatta- mutta timjami otti nokkiinsa. Mokoma pikkusieluinen rehu, sietikin kuihtua ;)
    Porilainen puu-ukko (-akka?) on edelleen harkinnassa. Ihan lähiaikoina on suunnitelmissa reissu Poriin ja voi olla että paluumatkalla on kyydissä yksi hiljainen kaveri.

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)