torstai 22. syyskuuta 2011

Kapu

Olin etsinyt sitä oikeaa jo vuosia.

Törmäsin Kapuun Habitaressa. Se makasi esittelypöydällä rennon tyylikkäänä ja houkutteli tutustumaan lähemmin. Polveni notkahtivat - tiesin, että etsintäni oli vihdoin päättynyt.

Tunnustan, että ennen kuin kohtasin Kapun, lankesin epätoivon hetkinä arveluttaviin korvikkeisiin. Jotkut kestivät vain hetken, laadukkaammat jopa vuoden. Oli pitkää ja lyhyttä, ja lähes poikkeuksetta ulkomaisia. Melkein kaikki vain mittailivat, eivät osanneet ollenkaan nipistää. Viime ajat olen tyytynyt teräksiseen, joka kyllä sulkee suut, mutta on lievästi vajaamittainen.

Pian harharetkeni ovat ohi, Kapu kuuluu pian jokaiseen päivääni.

Saanko esitellä - ta-daa: KAPU, KAhvimitta & PUssinsulkija:



Kapu on valmistettu suomalaisesta koivuvanerista. Se nipistää kahvipaketin suun suppuun ja auttaa mittaushommissa!


Jälleenmyyjiä on ainakin Helsingissä muutamia ja pian Kapuja voi tilata myös täältä.

maanantai 5. syyskuuta 2011

Aika pieni vitriiniksi

Kannatti tässä yhtenä aamuna polkaista Arabiaan saakka aamulenkille.

Ensin ihan vaan viattomana kahvittelin siinä Arabiakeskuksen kaffilassa ja kävin kirjastossakin. Siellä kirjastossa oli muuten aikamoinen mökä (ja ruoantuoksu!), kun viereinen lounasravintola on erotettu vain lasiseinällä. Kaiken metelin ja sipulinkäryn yli kuului kuitenkin kirkkaana Iittalan Outletin kutsuhuuto, ja lankesin taas voimattomana kuppien ja kulhojen maailmaan...

Yhtään mukia en sentään ostanut (kaapit tursuilee pahemman kerran jo nyt), mutta sitten pieni vitriini osui silmiini. Pari isompaa lasisäilytintä minulla jo onkin, mutta pikkukavereista sille olen vähän haaveillut. Nyt kun hinta oli vain 25 euroa (normaalin 40 euron sijaan), päätin tehdä sijoituksen.





Altaassa roihuaa

Ei sille vaan mitään voi, että tässä kohtaa kalenterivuotta alkaa ihan väkisin tehdä mieli sytytellä kynttilöitä. Jossain syvällä on meissä tämä neljän vuodenajan systeemi.

Vaikka tänään sain vielä lämmitellä nahkaani auringossa, alkoi mieli askarrella lyhdyissä ja kynttilöissä. Ja oliko sitten kuumottavan auringon syytä, että tuli vielä roihutkin mieleen!



Messuilla olen törmännyt tämmöisiin vedessä kellutettaviin isoihin kynttilöihin, järviroihuihin. Meillä ei kyllä ole järveä lähimaillakaan, mutta meinasin että loiskauttaisin sen uima-altaaseen (tai ei se kyllä mikään varsinainen uima-allas ole, enemmänkin semmonen koristekasviallas, jossa kyllä lähipiirin lapsukaiset ja vähän muutkin ovat saunoneet) ja tuikkaisin tuleen syyskekkereitä valaisemaan.



Nyt pitäisi tietää mistä näitä saa tähän hätään...